Sotilasurheiluliitto ja Patria antavat potkua varusmiesten liikuntakerhotoimintaa

Suomen Sotilasurheiluliitto ja puolustus-, turvallisuus- ja ilmailuteollisuuskonserni Patria aloittavat vuoden 2011 alussa yhteisen liikuntahankeen.

Kolmivuotisen Potkua liikuntaan -hankkeen tavoitteena on laajentaa varusmiesten liikunta-kerhotoiminta kaikkiin varusmieskoulutusta antaviin joukko-osastoihin sekä kaikkien varus-miesten ulottuville. 

Sotilasurheiluliitto vastasi hakkeen sisällöstä ja toteuttamisesta. Patria sponsoroi hanketta.

Hankkeen valmistelu alkoi viime talvena Patrian aloitteesta. Patrian markkinointijohto oli havainnut Sotilasurheiluliiton toiminnassa kiinnostavan sponsorointikohteen.

- Olimme miettineet, mistä löydämme sponsorointikohteen, joka sopii yhteen toimintamme kanssa. Tutustuessamme Sotilasurheiluliiton toimintaan huomasimme, että liitolta löytyy meille valmis kohde, Patrian markkinointijohtaja Jukka Holkeri kertoo.

Varusmiesten liikuntakerhojen tukeminen täyttää Holkerin mukaan kaikki Patrian sponsorointikriteerit.

- Nuorten kunnosta huolehtiminen on yhteiskunnallisesti tärkeä asia. Sen avulla on mahdollista vaikuttaa monien elämänlaadun paranemiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä,

Holkeri sanoo, että vastuullisuus ja toiminnan jatkuva kehittäminen ovat tärkeä osa Patrian tapaa toimia.

- Sponsoroinnin tavoitteena on vahvistaa yrityskuvaamme toimialamme vastuullisena toimijana.

Potkua liikuntaan -hanke on liiton merkittävin kehittämistoimenpide

Potkua liikuntaan -hanke on Sotilasurheiluliiton 42-vuotisen toimintahistorian merkittävimmän kehittämistoimi. Liiton puheenjohtaja, prikaatikenraali Kyösti Halonen pitää Patrian sponsorointipäätöstä keskeisenä koko hankeen toteuttamisessa.

- Ilman Patrian tukea olisimme voineet korkeintaan unelmoida hankkeesta, Halonen sanoo.

Sotilasurheiluliitto on koonnut liikuntakerhojen ohjaajat ja tukihenkilöt alueellisiin koulutustilaisuuksiin. Vuosittain koulutustilaisuuksiin on osallistunut 150 ohjaajaa ja 30 tukihenkilöä.

- Hankkeessa pääosa työstä tullaan tekemään joukko-osastoissa yhteistyössä joukko-osastojen, varuskuntien urheiluseurojen, varusmiesten liikuntakerhojen ja varusmiestoimikuntien kanssa.

Potkua liikunta -hankkeella on Halosen mukaan tarkoitus saada lisäpotkua varusmiesten vapaa-ajan liikuntaan.

- Keinoina ovat oikeiden kannusteiden löytäminen, parhaiden käytäntöjen kokoaminen ja monistaminen sekä kerhotoiminnan edellytysten kehittäminen.

Hankkeen toteuttamista varten Sotilasurheiluliitto on nimennyt hanketyöryhmän, johon kuuluvat jo nykyisellään varusmiesten liikuntakerhojen ohjaajia ja tukihenkilöitä kouluttavat Pertti Mörö, Risto Korhonen ja Santeri Martikainen. Hanketyöryhmän ja Sotilasurheiluliiton hallituksen välisenä yhteyshenkilönä toimii toiminnanjohtaja Jari Tepponen. Hankkeen viestinnästä vastaa Sotilasurheilu-lehden päätoimittaja Keijo Suomalainen. He ovat myös hanketyöryhmän jäseniä.

Hanketyöryhmä on valmistellut hankesuunnitelman ja -sopimuksen sekä hankkeen markkinoinnissa tarvittavan materiaalin. Sotilasurheiluliiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja ovat esitelleet hankkeen puolustusvoimain komentajalle. Puheenjohtaja on kertonut hankkeesta joukko-osastojen komentajien neuvottelupäivillä. Sotilasurheiluliiton ja Patrian edustajat allekirjoittivat hankesopimuksen lokakuun lopulla Helsingin Santahaminassa. Samassa yhteydessä järjestettiin hankkeen julkistamistilaisuus.

Kehittämisprojekti antoi erinomaiset perusteet hankkeelle

Toiminnanjohtaja Jari Tepponen on voinut tyytyväisenä esitellä hankkeen valmistelutöitä Sotilasurheiluliiton hallitukselle.

- Sotilasurheiluliitolla on kokemusta varusmiesten liikuntakerhotoiminnan kehittämisestä. Toteutimme Ilmavoimien Teknillisen Koulun kanssa kehittämisprojektin vuosina 2003 - 2004. Projektin vastuuhenkilö oli Pertti Mörö. Hän toimii myös hankeen vastuuhenkilönä. Myös muut hanketyöryhmän jäsenet tuntevat varusmiesten liikuntakerhotoiminnan hyvin. En ihmettele lainkaan, että hankkeen valmistelu on edennyt mutkattomasti, Tepponen kertoo.

Tepponen sanoo, että hanketyöryhmä viimeistelee vielä joulukuussa joukko-osastokäynneillä käytettävän materiaalin. Sitten onkin hänen mukaansa edessä hankkeen vaativin vaihe.

- Meidän pitäisi pystyä sopimaan joukko-osastoittain ajankohta, jolloin saamme kaikki varusmiesten liikuttamista organisoivat henkilöt koolle. Tiedämme, että joukko-osastojen henkilökunta on kiireistä. Toivomme silti, että hankkeen arvo tunnustetaan joukko-osastoissa ja henkilöt tulevat kertomaan meille näkemyksensä varusmiesten liikuntakerhotoiminnan nykytilasta sekä kehittämisnäkymistä.

Tepposen korostaa, että kussakin joukko-osastossa erikseen järjestettävä hankkeen aloitustilaisuus on tärkeä, jotta kehittämistoimet ohjautuisivat oikealle uralle hankkeen alusta lähtien.

- Meillä on jo nyt joukko-osastokohtaista tietoa varusmiesten liikuntakerhotoiminnasta. Olemme koonneet tiedon alueellisissa ohjaajien ja tukihenkilöiden koulutustilaisuuksissa. Joukko-osastoissa järjestettävissä aloitustilaisuuksissa tarkennamme tietoamme, jolloin meillä on oikea peruste toiminnan kehittämiselle.

Liikuntakerhojen toiminta virisi 25 vuotta sitten

Varusmiesten liikuntakerhotoiminnan historia ulottuu 25 vuoden taakse. Toiminnan alkuvuodet on taltioitu Kalevi Römpötin kirjoittamaan Sotilasurheiluliito 20-vuotishistoriikkiin.

- Vuoden 1985 lokakuussa liiton silloinen toiminnanjohtaja Sauli Pollari järjesti Uudenmaan Jääkäripataljoonan varusmiehille kyselyn harrastuksista. Kyselyyn vastanneesta 273 varusmiehestä 233 ilmoitti mieluisimmaksi harrastuksekseen liikunnan

- Uudenmaan Jääkäripataljoonassa talvella 1986 toteutettua urheilukerhotoiminnan kokeilua haittasi varuskunnallisen urheiluseuran puuttuminen. Saman vuoden kesällä Hyrylässä ja Säkylässä toteutetut kokeilut antoivat rohkaisevia tuloksia.

- Vuoden 1986 toukokuussa liiton hallitus nimesi projektiryhmän viemään hanketta eteenpäin. Ryhmän puheenjohtajaksi hallitus kutsui Kalervo Sipin. Projektipäällikön tehtävät sai hoitaakseen Seppo Tiainen.

- Projektiryhmä sai sille tehtäväksi annetut liikuntakerhojen toimintasuunnitelmat tavoitteineen ja runko-ohjelmineen valmiiksi vuoden 1986 marraskuussa.

- Varusmiesten liikuntakerhotoiminta alkoi joukko-osastoissa vuoden 1987 helmikuun saapumiserästä. Samassa kuussa järjestetty ensimmäinen liikuntakerhojen valvojien koulutustilaisuus kokosi osallistujan 21 joukko-osastosta.

Kuntoliikunta ei meinannut saada sijaa kilpaurheilulta

Potkua liikuntaan -hankkeen julkistamistilaisuuteen osallistunut Sotilasurheiluliiton pitkäaikaisin puheenjohtaja ja kunniajäsen, kenraalimajuri evp Kalervo Sipi luonnehti varusmiesten liikuntakerhotoiminnan alkua aika vaikeaksi.

- Meidän oli aika vaikeaa markkinoida varusmiesten kuntoliikuntaa esimerkiksi Hyrylän varuskunnassa, jossa oli hyvin voimakasta kilpaurheilutoimintaa,

Sipin mukaan vasta Ilmavoimien Teknillisessä Koulussa toteutettu kehittämisprojekti räjäytti toiminnan liikkeelle.

- Siihen saakka varusmiesten liikuntakerhotoiminta oli pakkopullaa. Oikeastaan koko kuntoliikunta oli Sotilasurheiluliitossa pakollinen asia. Kuntoliikuntaa oli vaikeaa tuoda esille ja saada läpi, aikoinaan liiton kuntoliikuntavaliokuntaakin johtanut Sipi muistelee.

Varusmiesten liikuntakerhotoiminnan kehittymisessä Sipi kokee keskeiseksi henkilökysymykset.

- Jos joukko-osastosta löytyy liikuntaystävällinen komentaja sekä yhdestä kahteen henkilöä, joita sisäinen palo ajaa liikuntakerhotoimintaan, edellytykset kehittymiselle ovat olemassa. Toiminnan alussa oli selkeästi nähtävissä muutamia joukko-osastoja, joissa toiminta lähti aktiivisesti liikkeelle. Samat joukko-osastot taitavat olla aktiivisia tänä päivänäkin.

Kehittämishanke tuntuu Sipin mukaan todella hyvältä.

- VLK-toiminnassa mennään askel askeleelta eteenpäin uskoen siihen, että tämä on tuote, jota kannattaa ajaa eteenpäin. Kuten hankkeen nimikin sanoo, hanke on taas potku eteenpäin. Patrian mukaantulo lisää näkyvyyttä.

Varusmiesten liikuntakerhotoiminnan laajuus ja laatu ovat vaihdelleet vuosien varrella. Organisoidut varusmiesten liikuntakerhot toimivat nykyään reilussa kymmenessä joukko-osastossa. Kerhojen toimintaa osallistuu vuosittain 5 000 varusmiestä.

Hankeraportti lopullinen (pdf) (5.9 MB)

Teksti:

Keijo Suomalainen