Ampumasuunnistus uutiset
Sotilasurheiluliitto on edistänyt ampumasuunnistuksen harrastamista jo 48 vuotta
Suunnistuksen ja ammunnan yhdistävä laji syntyi sotilaiden keskuudessa. Sotilaat kilpailivat lajissa muun muassa Pohjoismaiden mestaruuksista.
Sotilasurheiluliitto mahdollisti taloudellisesti suomalaissotilaiden osallistumisen Ruotsissa vuonna 1971 järjestettyihin PM-kilpailuihin.
Samana vuonna Sotilasurheiluliiton ampumasuunnistusmestaruuskilpailuihin osallistui 44 kilpailijaa. Mestaruuden voitti henkilökunnan sarjassa Kauhavan Varuskunnan Urheilijoita edustanut Marcus Ekström. Varusmiesten paras oli Mikkelin Varuskunnan Urheilijoiden Urpo Valkonen.
Muutamaa vuotta myöhemmin osallistujia oli jo yli sata.
Vuonna 1995 liitto käynnisti projektin ampumasuunnistuksen tunnettavuuden ja harrastajamäärän lisäämiseksi. Projektin tavoitteena oli myös kansallisen lajiliiton aseman hankkiminen liitolle.
Mikkelissä järjestettiin ampumasuunnistuksen avoimet Suomen mestaruuskilpailut vuonna 1996. Seuraavan vuonna Sotilasurheiluliitto lähetti joukkueen Norjassa järjestettyihin lajin epävirallisiin Euroopan mestaruuskilpailuihin.
Sotilasurheiluliitto isännöi ampumasuunnistuksen ensimmäiset EM-kilpailut Säkylässä vuonna 1998. Kisojen yhteydessä Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan lajiliitot perustivat Euroopan Ampumasuunnistusliiton.
Vuosituhannen vaihteessa ampumasuunnistusta harrasti Suomessa 200 - 300 henkilöä.
Euroopan Ampumasuunnistusliitto päätti muuttaa nimensä Kansainväliseksi Ampumasuunnistusliitoksi (International Biathlon Orienteering Federation) Latviassa vuonna 2004 järjestettyjen EM-kilpailujen yhteydessä.
Kansainvälinen liitto aloitti ampumasuunnistuksen maailmancupin järjestämisen.
Ensimmäiset ampumasuunnistuksen MM-kilpailut järjestettiin vuonna 2005 Norjan Kjevikissä.
Suomi on järjestänyt kahdet EM- ja MM-kilpailut.
Ampumasuunnistus
Sotilasurheiluliitto toimii Suomessa
ampumasuunnistuksen kansallisena lajiliittona.
Liitto huolehtii ampumasuunnistuksen Suomen mestaruuskilpailujen järjestämisestä sekä nimeää edustusjoukkueen lajin maailmanmestaruuskilpailuihin. Liiton jäsenseurat järjestävät kansallisia ja alueellisia ampumasuunistuskilpailuja.
Ampumasuunnistus on urheilumuoto, jossa kilpailijan on omatoimisesti suoritettava ampumaosuus, kartanlukuosuus ja suunnistusosuus. Sprinttimatkalla ja viestissä ei suoriteta kartanlukuosuutta.
Ampumasuunnistuskilpailuja järjestetään kolmessa muudossa, jotka ovat normaalimatka, sprintti ja viesti.
Normaalimatka koostuu kolmesta
osalajista:
- ammunta
- kartanluku
- suunnistus.
Kilpailijoiden välinen sijoitus ratkeaa kokonaisajan perusteella.
Ampumapaikalla kilpailijat ampuvat osumasta kaatuviin tauluihin sekä
maakulta että pystystä.
Jokainen ohilaukaus tuo kilpailijalle joko
sakkoaikaa tai sakkokierroksia. Aseenaan kilpailijat käyttävät
pienoiskivääriä tai ampumahiihtopienoiskivääriä. Nuorten sarjoissa
aseena on ilmakivääri.
Nuoret ampuvat ainoastaan makuulta. Kartanlukuosuudella kilpailijat merkitsevät kilpailukarttaansa neulanreiällä joko oman tai etäisyyspisteen paikan. Virheellisestä paikannuksesta kertyy sakkoaikaa. Suunnistusosuus on rastipisteineen ja reitteineen samanlainen kuin normaali suunnistus.
Pikamatka koostuu:
Suunnistusosuus, makuuammunta, toinen suunnistusosuus, pystyammunta ja juoksu maaliviivalle.