Yli 10 000 askelta päivässä – varusmiesten fyysinen kunto paranee varusmiespalveluksessa

Puolustusvoimissa
on tutkittu vuosina 2005 – 2015 varusmiespalveluksen suorittaneiden
kuntomuutoksia palveluksen aikana. Tutkimuksen otoskoko oli lähes
250 000 miestä. Tutkimuksessa tutkittiin varusmiesten
lihaskuntotestin (istumaannousu, etunojapunnerrukset ja vauhditon
pituushyppy) ja 12 minuutin juoksutestin tuloksia.

– Keskiarvoisesti
12 minuutin juoksutestillä arvioitu kestävyyskunto parani reilut
100 metriä, eli viisi prosenttia. Lihaskunnon osalta yhden minuutin
istumaannousu ja etunojapunnerrus paranivat 20–30 prosenttia,
erikoissuunnittelija Kai Pihlainen Pääesikunnan koulutusosastolta
sanoo.

Toisessa
tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin vapaaehtoisessa
asepalveluksessa olevien naisten vastaavaa kuntomuutosta ja
havaittiin, että myös naisilla kunto kehittyy palveluksen aikana,
mutta hieman miehiä vähemmän.

– Esimerkiksi
naisten kuntomuutos 12 minuutin juoksutestissä oli noin 50 metriä
eli 2,3 prosenttia. Toistotesteissä (istumaannousu,
etunojapunnerrus) tulokset paranivat naisilla 10–20 prosenttia ja
vauhdittomassa pituushypyssä yhden prosentin.

Molemmissa
tutkimuksissa huomionarvoista on se, että mitä heikompi kunto
lähtötilanteessa oli, sitä suurempi parannus palveluksen aikana
havaittiin.

– Eniten
siis hyötyivät ne varusmiehet, joiden lähtökunto oli heikoin.
Toisaalta jo lähtötilanteessa hyväkuntoisilla vastaavaa kehitystä
ei tapahtunut ja kunto saattoi jopa heikentyä palveluksen aikana.
Tutkimukset ovat antaneet arvokasta tietoa koulutuksen kehittämisen
perusteiksi ja tuloksia onkin jo hyödynnetty Koulutus 2020
-uudistuksessa käyttöönotetussa Taistelijan keho
-liikuntakoulutusohjelmassa, Pihlainen kertoo.

Palveluksella
merkittävä vaikutus kunnon kehittymiseen

Noin
kaksi kolmasosaa (68 %) kaikista varusmiehistä parantaa tuloksiaan
vähintään kolmessa neljästä testatusta ominaisuudesta ja lähes
kaikki (97,6 %) ainakin yhdessä neljästä testatusta
ominaisuudesta. Fyysisen kunnon lisäksi tapahtuu myös
painonhallinnan kannalta myönteisiä muutoksia,
Varusmiestutkimuksessa ylipainoiset pudottivat painoaan keskimäärin
kaksi kiloa ja lihavuuden painoindeksirajan (BMI>30) ylittäneet
keskimäärin viisi kiloa.

– Jos
näitä terveyden kannalta myönteisiä vaikutuksia kyetään
ylläpitämään vähäisessäkään määrin siviilielämässä,
muutoksilla on merkittävä vaikutus yksilön hyvinvointiin,
myöhempään työkykyisyyteen ja terveyteen, Pihlainen mainitsee.

Samalla
näin suureen kansanosaan kohdistuvat myönteiset muutokset
vaikuttavat kansanterveyteen ja -talouteen.

– Fyysisen
aktiivisuuden vaikutuksia tutkinut työryhmä arvioi, että
liikkumattomuuden kansantaloudelliset vaikutukset voivat helposti
olla jopa kolme miljardia euroa vuodessa, eli ihan pienistä summista
ei puhuta.

Sukupuolineutraalit
kuntotaulukot otettu käyttöön

Puolustusvoimissa
on siirrytty ikään ja sukupuoleen perustuvista kuntoluokituksista
tehtäväkohtaisiin fyysisen toimintakyvyn tavoitetasoihin.

– Tämä
tarkoittaa sitä, että kullekin sotilastehtävälle on sukupuolesta
riippumatta määritetty tehtävän kuormittavuuden perusteella
kestävyyden ja lihaskunnon tavoitetaso. Muutos koskee sekä
ammattisotilaita että varusmiehiä, Pihlainen kuvailee.

Tarkoituksena
on, että ennen kotiutumistaan varusmies saa tiedon sodan ajan
tehtävästään, mukaan lukien tehtävän fyysisen toimintakyvyn
tavoitetason.

– Näin
varusmiehelle voidaan myös antaa perusteet kunnon ylläpitämiselle,
mihin puolestaan Puolustusvoimat tarjoaa valmiin työkalun,
Marsmars-sovelluksen. Marsmars on avoin kaikille ja ladattavissa
ilmaiseksi sovelluskaupoista.

”Suomen
suurin kuntokoulu”

Yleisesti
ottaen kunnon positiivisen kehittymisen taustalla voidaan pitää
koulutuksen aikaista fyysistä aktiivisuutta.

– Varusmiehillä
tulee jo pelkästään askelmäärillä mitattuna keskimäärin 10
000–13 000 askelta päivässä, kun siviilissä istumatyötä
tekevällä päivittäinen askelmäärä voi jäädä puoleen
varusmiesten luvuista. Palveluksessa tyypillisesti kävellään
sotilasvarustuksessa, jonka lisäpaino on noin 20–30 kiloa. Tämä
puolestaan vaikuttaa liikkeen rasittavuuteen ja siten fyysiseen
kuntoon, Pihlainen luonnehtii.

Liikuntakoulutusta
järjestetään sotilaskoulutuksen ohessa kolmesti viikossa. Siinä
keskitytään voima- ja kestävyysominaisuuksien kehittämiseen.

– Koulutuspäivät
sisältävät lähes aina jonkin verran fyysistä koulutusta.
Liikuntakoulutus on pyritty integroimaan sotilaskoulutukseen siten,
että kukin pystyy kohottamaan kuntoaan omalta lähtötasoltaan-

Illat
ovat pääsääntöisesti vapaa-aikaa, jolloin varusmiehet voivat
itse päättää, mitä tekevät.

– Varusmiesten
liikuntakerhotoiminta tarjoaa monipuolisia liikkumismahdollisuuksia,
joihin ideat on koottu varusmiehiltä itseltään. Itse suosittelisin
fyysistä kuntoa kehittävää lisäharjoittelua, kuten
voimaharjoittelua, nopeatempoisempia pallopelejä tai juoksua
vapaa-ajalla etenkin niille, joiden kunto on palveluksen alussa hyvä.
Hyvän rajana voidaan pitää 2 700 metrin tulosta Cooperin
juoksutestissä. Vähemmän liikuntaa harrastaneille palauttava
liikunta on suositeltavaa etenkin palveluksen alkuvaiheessa,
lajivalikoimassa voisi olla esimerkiksi lihashuoltoa, joogaa tai
matalampitehoisia liikuntamuotoja, kuten uintia tai frisbeegolfia,
Pihlainen antaa esimerkkejä.

Varuskuntien
liikuntamahdollisuuksia on parannettu

Varuskuntiin
on edellisten viiden vuoden aikana rakennettu runsaasti uusia
ulkoliikuntatiloja, kuten toiminnallisen harjoittelun telineitä ja
harjoituskontteja. Maanpuolustuksen kannatussäätiö on lahjoittanut
joukko-osastoille vuosittain merkittävän summan rahaa varusmiesten
liikuntaharrastusten edistämiseksi.

– Uudet
liikuntapaikat tukevat sekä liikuntakoulutusta että vapaa-ajan
harrastamista, mahdollistaen laadukkaan yhdistetyn voima- ja
kestävyysharjoittelun. Pitää muistaa, että kunto ei varastoidu,
joten kaikki keinot, jotka lisäävät liikuntaa, vaikuttavat
myönteisesti myös kuntoon, Kai Pihlainen painottaa.