Varusmiesten liikuntakerhot liikkeelle

Hankkeen myötä Puolustusvoimat ja
Rajavartiolaitos saavat entistä motivoituneempia ja hyväkuntoisempia
varusmiehiä sekä aktiivisesti liikkuvia reserviläisiä. Hanke edistää
varusmiesten palvelusmotivaatiota, sosiaalista kanssakäymistä ja
palvelusviihtyvyyttä. Käynnistymisen edellytys on kuitenkin tukirahan saaminen
hankkeelle. Liitto sai tukirahaa hankkeelle Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä. 

Pääesikunnan liikuntasuunnittelija Kai Pihlainen toteaa,
että valtakunnallisen varusmiesten liikunta- ja terveyskäyttäytymiskyselyn
mukaan 2/20 saapumiserän vastaajista noin 15 % oli osallistunut VLK toimintaan.
Vastaava osuus 1/21 saapumiserässä oli reilu 10 %. Näistä vain muutama
prosentti (2,5–3,5 %) osallistui toimintaan viikoittain. Vastaajaotokset eivät
olleet kovin edustavia (2/20: 2182, 1/21: 946), mutta antavat karkeaa suuntaa
vaikuttavuudesta. Oletan, että COVID19 suojaustoimenpiteet ovat vaikuttaneet
osallistumisaktiivisuuteen merkittävästi, koska useimmissa varuskunnissa
suljettiin liikuntatiloja epidemian leviämisvaiheessa. Sen lisäksi, että
liikuntatilat olivat suljettuina, varusmieskoulutus on toteutettu COVID19
-epidemian aikana kolmessa kohortissa, mikä on osaltaan vaikeuttanut
liikuntakerhoihin osallistumista ja niiden järjestämistä.

Varusmiesten liikuntakerhoilla on mielestäni merkittävä
myönteinen vaikutus varuskunnan liikuntatarjontaan varuskunnissa.
Lajivalikoimahan määräytyy pitkälti varusmiesten omien toiveiden perusteella,
millä on suuri vaikutus motivaatioon osallistua liikuntaan. Parhaimmillaan VLK
toiminta tarjoaa kovakuntoisemmille varusmiehille lisä-ärsykettä, jolla on
myönteinen vaikutus positiivisiin harjoitusvaikutuksiin ja toisaalta, vähemmän
liikkuville palautumista edistäviä harjoituksia, kuten esimerkiksi lihashuoltoa
ja liikkuvuutta. Toivon, että VLK-kerhotoiminta saadaan COVID19 -epidemian
laantuessa takaisin hyvään nosteeseen tarjoamaan varusmiehille mielekkäitä
hetkiä liikunnan parissa Pihlainen päättää.

Rannikkoprikaatiin
koronavirusepidemia on vaikuttanut myös selvästi. Prikaatin
liikuntakasvatusupseeri yliluutnantti Ville Kima kertoo, että käytännössä
VLK-toiminta on ollut tauolla Rannikkoprikaatissa koko epidemian ajan. Tämä
tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä palveluksessa olevat varusmiehet eivät ole
osallistuneet, eivätkä välttämättä edes tiedä mitä VLK-toiminta on.
 Aikaisempi SOTUL/VLK:n vahva rooli varusmiesten vapaa-ajan
liikuntatoiminnassa on jäänyt taustalle.

VLK:n käynnistäminen
ja toiminnan palauttaminen epidemian jälkeen vaatii koulutusta niin toimintaa
suunnittelevalle varusmiestoimikunnalle kuin kerhoja ohjaaville varusmiehille.
Lisäksi liikuntakerhotoimintaa on markkinoitava näkyvällä kampanjalla, jotta
tietoisuus kerhotoiminnasta saadaan palautettua varusmiesten keskuuteen.

Sotilasurheiluliiton rooli toiminnan
käynnistämisessä on ratkaiseva. Sotulin tulee järjestää tarvittavat
koulutustilaisuudet varusmiehille ja antaa esimerkin omaiset alkusyötteet
kerhojen toimintaan sekä opastusta Liikkurin käyttöön. Varusmiestoimikunta
tarvitsee tukea VLK:n markkinoinnissa, jossa Sotulin rooli on keskeinen
laadukkaan materiaalin tuottajana sekä toimintamahdollisuuksien esille
nostajana kertoo Kima.

Hankkeelle on siis selkeä kysyntä ja tarve. Toteutuessaan tällä tarjotaan
joukko-osastoille alueellisten vlk koulutusten lisäksi yhteensä 108
koulutustilaisuutta, yksilöidysti suoraan joukko-osastoon. Tämä tultaisiin
toteuttamaan seuraavan puoleentoista vuoden aikana.

vlk-hankkeen tavoitteet

1.    
Nostaa varuskuntien
liikuntakerhojen käyntimäärät 2019 vuoden tasolle

2.    
Joukko-osastojen
liikuntaresurssien hyödyntäminen

3.    
Joukko-osaston sisäinen tieto
varusmiesten liikuntakerhotoiminnasta